Digitaalinen pelaaminen on nykyään merkittävä osa monen lapsen ja nuoren elämää Suomessa. Vaikka pelaaminen voi olla viihdyttävää ja kehittää monia taitoja, liiallinen pelaaminen voi johtaa peliriippuvuuteen, mikä vaikuttaa haitallisesti lapsen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja koulumenestykseen.
Tässä artikkelissa käsittelemme lapsen peliriippuvuuden tunnusmerkkejä, kuinka ne voi tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja millaisia keinoja vanhemmilla on tilanteen hallintaan.
Mikä on peliriippuvuus ja miksi se on ongelma?
Peliriippuvuus on tila, jossa lapsen pelaaminen hallitsee arkea ja vaikuttaa negatiivisesti muihin elämän osa-alueisiin, kuten koulunkäyntiin, perhesuhteisiin ja fyysiseen terveyteen. Tämä riippuvuus voi kehittyä vähitellen ja muuttua pakonomaiseksi tarpeeksi pelata, vaikka siitä aiheutuisi haittoja.
Vuonna 2018 Maailman terveysjärjestö (WHO) lisäsi pelihäiriön (gaming disorder) mielenterveyden häiriöiden luetteloon. Tämä tarkoittaa, että liiallinen pelaaminen tunnistetaan viralliseksi terveysongelmaksi, johon voi tarvita ammattiapua.
Lapsen peliriippuvuuden tunnusmerkit
Peliriippuvuus ilmenee monella tavalla, ja sen vaikutukset voivat näkyä niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Seuraavaksi käymme läpi tärkeimmät lapsen peliriippuvuuden tunnusmerkit, joita vanhempien tulisi tarkkailla.
1. Fyysiset oireet
Liiallinen pelaaminen voi vaikuttaa lapsen kehoon eri tavoin:
- Univaikeudet ja väsymys – Myöhään jatkuva pelaaminen voi häiritä unirytmiä ja aiheuttaa päivittäistä väsymystä.
- Päänsärky ja silmien rasitus – Pitkäkestoinen näyttöruudun tuijottaminen voi johtaa silmien kuivumiseen, päänsärkyihin ja keskittymisvaikeuksiin.
- Niska- ja selkäkivut – Pitkäaikainen paikallaan istuminen huonossa asennossa voi aiheuttaa kipuja niskassa, hartioissa ja selässä.
- Hygienian laiminlyönti – Lapsi saattaa unohtaa perushygienian, kuten peseytymisen ja hampaiden harjauksen, koska haluaa käyttää kaiken aikansa pelaamiseen.
2. Psyykkiset oireet
Peliriippuvuus vaikuttaa merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja tunne-elämään:
- Ärtyneisyys ja aggressiivisuus – Lapsi saattaa reagoida voimakkaasti, jos hänen pelaamistaan rajoitetaan.
- Masennus ja ahdistus – Jos pelaaminen hallitsee elämää ja sen lopettaminen tuntuu mahdottomalta, se voi aiheuttaa masennusta ja ahdistuneisuutta.
- Itsetunnon heikkeneminen – Lapsi saattaa tuntea itsensä epäonnistuneeksi oikeassa elämässä, jos hänen ainoa onnistumisen kokemuksensa tulee peleistä.
- Vieroitusoireet – Jos pelaaminen estetään, lapsi voi kokea levottomuutta, alakuloisuutta tai jopa raivokohtauksia.
3. Sosiaaliset oireet
Peliriippuvuus voi vaikuttaa lapsen ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin:
- Ystävyyssuhteiden väheneminen – Lapsi saattaa eristäytyä ystävistä ja viettää mieluummin aikaa virtuaalimaailmassa.
- Perhesuhteiden heikkeneminen – Perheen yhteinen aika voi vähentyä, ja lapsi voi vetäytyä keskusteluista tai olla jatkuvasti riidanhaluinen.
- Empatiakyvyn heikkeneminen – Kun lapsi keskittyy vain pelaamiseen, hänen kykynsä ymmärtää ja huomioida muiden tunteita voi heikentyä.
4. Käyttäytymiseen liittyvät oireet
Jos pelaaminen muuttuu pakonomaiseksi, se alkaa näkyä myös lapsen käytöksessä:
- Valehtelu pelaamisen määrästä – Lapsi saattaa vähätellä tai salata, kuinka paljon hän todella pelaa.
- Koulumenestyksen lasku – Kotitehtävät voivat jäädä tekemättä, ja lapsi saattaa myöhästyä tai olla väsynyt koulussa.
- Rahan käyttäminen peleihin – Lapsi voi käyttää rahaa pelin sisäisiin ostoksiin tai jopa varastaa rahaa pelaamista varten.
- Ajantajun menetys – Lapsi ei huomaa, kuinka kauan hän on pelannut, ja pelisessiot venyvät suunniteltua pidemmiksi.
Miten peliriippuvuutta voi ehkäistä ja hallita?
Peliriippuvuuden kehittymisen voi estää ja sen vaikutuksia voi vähentää erilaisin toimenpitein. Vanhempien rooli on keskeinen lapsen pelitottumusten muokkaamisessa.
1. Aseta selkeät säännöt
- Määrittele päivittäinen peliaika ja pidä siitä kiinni.
- Luo pelittömiä hetkiä, esimerkiksi ruokailun ja nukkumaanmenon yhteyteen.
- Pidä huoli, että lapsi osallistuu myös muihin aktiviteetteihin, kuten urheiluun tai perheen yhteisiin hetkiin.
2. Keskustele lapsen kanssa
- Kysy lapselta, miksi hän pelaa ja mitä hän saa siitä irti.
- Kerro, miksi liiallinen pelaaminen voi olla haitallista.
- Ole kiinnostunut lapsen pelaamista peleistä ja osallistu hänen maailmaansa, jotta voit paremmin ymmärtää hänen näkökulmaansa.
3. Tarjoa vaihtoehtoisia aktiviteetteja
- Kannusta lasta harrastamaan liikuntaa tai taiteellisia aktiviteetteja.
- Järjestä yhteistä aikaa ilman digilaitteita, kuten retkiä, lautapelejä tai elokuvailtoja.
4. Ole esimerkkinä
- Rajoita omaa ruutuaikaasi ja osoita lapselle, että elämässä on muutakin kuin digitaalinen maailma.
- Näytä esimerkkiä terveellisestä ajankäytöstä ja tasapainoisesta elämäntavasta.
5. Hae tarvittaessa apua
Jos lapsen peliriippuvuus vaikuttaa merkittävästi arkeen ja perhesuhteisiin, älä epäröi hakea tukea ammattilaisilta, kuten koulupsykologilta, perheneuvolasta tai mielenterveyspalveluista.
Yhteenveto
Lapsen peliriippuvuuden tunnusmerkit voivat olla hienovaraisia alussa, mutta ne voivat kasvaa vakaviksi ongelmiksi, jos tilanteeseen ei puututa ajoissa. Vanhemmat voivat auttaa lasta löytämään tasapainon pelaamisen ja muiden elämänalueiden välillä asettamalla selkeitä sääntöjä, keskustelemalla avoimesti ja tarjoamalla vaihtoehtoisia aktiviteetteja.
Tärkeintä on tunnistaa merkit ajoissa ja toimia lempeästi mutta määrätietoisesti. Jos tilanne pahenee, ammattilaisten apu voi olla tarpeen.
Pidä huolta lapsesi hyvinvoinnista ja varmista, että pelaaminen pysyy hauskana ja terveellisenä osana elämää!
